Erityistä hämmennystä on aiheuttanut se, että tälle paikalle halutaan rakentaa vielä kapasiteetiltaan kolme kertaa suurempi laitos. Poltettavaa sekajätettä kerättäisiin satojen kilometrien päästä ja näin ollen laitoksen sijoituspaikka tarvittavine suojavyöhykkeineen, olisi pitänyt tarkkaan harkita.

Nykyinen laitos, tällä hetkellä virkistysalueella ja asutuksen keskellä, oli asukkaiden mielestä jo alun perin väärässä paikassa.  Samaa mieltä oli silloinen asemakaavaosasto.

Kuitenkaan kolmessakymmenessäviidessä vuodessa ei ole löytynyt yhtään vaihtoehtoista sijoituspaikkaa.

Lounais-Suomen ympäristökeskus ei sitten perustelluista syistä myöntänytkään ympäristölupaa uudelle laitokselle.

Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy teki sitten tästä päätöksestä valituksen, jota käsitellään parhaillaan Vaasan hallinto-oikeudessa ja sen päätöstä odotellaan tänä vuonna.

Vanhan laitoksen ympäristölupa

Ympäristökeskus myönsi 28.3.2006 nykyiselle laitokselle ympäristöluvan jatkon, joka on voimassa

30.6.2010 saakka. Kuten asiaan kuuluu, lupamääräykset ja ehdot olivat määritelty ympäristönsuojelulain, jätelain sekä jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaisesti. Se tarkoittaakin sitten merkittävässä määrin kehittämistä ja muutoksia laitoksen nykyiseen toimintaan.

Turun kaupunki on valittanut tästä luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen jonka ratkaisua odotellaan aivan lähiaikoina.

Jatkoluvan jatkolupa harkinnassa?

Alueemme asukkaiden edustajat kutsuivat Tapio Jokisen johdolla 10.10.2007 Teknisten palveluiden lautakunnan ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n edustajia keskustelutilaisuuteen em. asioista.

Erityisesti olimme huolissamme siitä, miten on varauduttu tilanteeseen jos lupaehtoja ei pystytä noudattamaan.

Keskusteluissa ilmeni, että mitään varasuunnitelmia vuoden 2010 jälkeiseen tilanteeseen ei ole tehty tai ei ainakaan paljastettu. Sen sijaan todettiin, että lautakunta on tehnyt päätöksen anoa uutta jatkolupaa vanhalle polttolaitokselle.

Myöhemmin lautakunta on kuitenkin todennut, että ellei sitä ennen nykyisiä lupaehtoja pystytä toteuttamaan, niin jatkolupaa ei kannata ryhtyä anomaan.

Useat nykyisen ympäristöluvan ehdot ovatkin vielä toteuttamatta. Kaikkein vaikeimmalta tuntuu määräys, että jätteenpolttolaitoksella saa polttaa vain lajiteltua polttokelpoista yhdyskuntajätettä. Laitosmaiseen lajitteluun ei ole varauduttu, eikä se tällä paikalla ole käytännössä mahdollistakaan.

Tämä määräys pohjautuu kuitenkin valtioneuvoston asetukseen ja on yksi kaikkein tärkeimmistä vaatimuksista jätevirtojen käsittelyn sekä ympäristön kannalta katsottuna.

Käsityksemme mukaan tämä on lähtökohtana koko prosessin järkevälle ja tarkoituksenmukaiselle hoidolle, eikä siitä tulla tinkimään.

Vierailu lajittelukeskukseen

Tutustuimme marraskuussa Lassila & Tikanojan lajittelulaitokseen Saramäessä. Yritys on innovatiivisella tavalla ryhtynyt kehittelemään jätteenkäsittelyä. Lajittelu ja jätteiden hyötykäyttö on viety varsin pitkälle ja se antaa uskoa tulevaisuuteen tällä alalla.

Polttokelpoista, ns. kierrätyspolttoainetta syntyy laitoksella yli puolet käsiteltävästä jätevirrasta. Se toimitetaan tällä hetkellä Finnsementti oy:lle ja UPM:lle. Nämä yritykset käyttävät sen sähkön tai lämmön tuotantoon ja Finnsementti korvaa sillä kivihiilen käyttöä.

Kaatopaikalle rahdataan vielä noin 10 % jätteistä, mitä L & T pitää liian suurena ja tavoitteena on tämän osuuden jatkuva pienentäminen.

Tulevaisuuden näkymät ja tavoitteet

Nykyään on alettu kiinnittää huomiota ympäristöasioihin yhä kasvavassa määrin. Avoimia kysymyksiä on paljon, mutta myös vastauksia on löytymässä. Oikealla lajittelulla suuri osa jätteestä voidaan hyödyntää materiaaleina, ravinteina ym.

Vaikka osa jätteestä voidaan hyödyntää polttamalla, niin aiheellisesti voidaan kysyä, kuinka paljon tarvitaan lajittelematonta jätettä polttavia suuria massapolttolaitoksia. Kovin järkevältä ei ainakaan tunnu sijoittaa niitä asutuksen keskelle.

Nyt tarvitaankin yhteiskunnalta innovatiivisuutta, luovuutta ja uudistuskykyä. On rakennettava kauaskantoisia kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja.

Päättäjiltä edellytetään entistä enemmän avarakatseista ja laaja-alaista näkemystä sekä ennen kaikkea yhteistyökykyä ja avoimuutta kaikessa toiminnassa.

Erityisesti tarvitaan oikeaa asennetta ja tahtoa, että otetaan huomioon myös ihmiset ja ympäristö, eikä pelkästään liiketaloudelliset näkökohdat päätöksentekotilanteissa. Hyvällä suunnittelulla ne eivät ole ristiriidassa ja meillä on hyvät mahdollisuudet lisätä kotikaupunkimmekin vetovoimaa ja viihtyisyyttä.

Tähän meidän on syytä uskoa ja eiköhän vähitellen ole tulossa se aika kun tämä valtakunnallisestikin arvokas, kulttuurihistoriallinen asuinympäristömme Koroisten seutu, saa arvoisensa kohtelun.

Raimo Uusikartano